Hyönteisten torjunta

Suomen luonnossa on monimuotoinen hyönteiskanta ja kaikkia hyönteisiä ei tarkoitettu tuhottavaksi. Siksi tuhohyönteisten torjunnassa ensimmäinen vaihe on tunnistus.

Hyönteisten torjunta – pääasiallinen torjuntapa on ruiskutus, eli korkeapaineruiskulla tehtävä torjunta-aineen levitys.

Ennen torjunta-aineiden käyttöä torjunta suunnitellaan, jotta torjunta olisi mahdollisimman tehokas kohdehyönteisille ja torjunta-aineiden käyttö olisi mahdollisimman vähäistä.

Nykyään myrkyttömät torjuntatavat ovat kehittyneet ja joissain tapauksissa jopa syrjäyttäneet täysin torjunta-aineiden käytön. Myrkyttömiä vaihtoehtoja löytyy mm. lutikoiden, muurahaisten, ampiaisten, sokeritoukkien, paperitoukkien ja torakoiden torjuntaan.

Suomen yleisimmät tuhohyönteiset

Tekstiilituholaiset

Vaatekoi (Tineola bisselliella)

Vaatekoi (Tineola bisselliella) on aitokoiden heimoon kuuluva pieni perhonen. Aikuinen yksilön siipiväli on n. 7–15 mm, etusiivet ovat kellanruskeat ja takasiivet ovat harmaat. Toukkavaiheen yksilö on n. 11 mm pitkä, vaalea läpikuultava ja sillä on musta pää. Toukille kelpaa ravinnoksi etenkin villavaatteiden ja tekstiilien kuidut. Vaatteisiin toukat syövät reikiä ja tahraavat niitä ulosteella. Ongelman havaitsee yleensä reikäisistä kankaista ja vaatteista, sekä toukkien jättämistä kuituputkista. Aikuisia yksilöitä näkee lentävän yleensä pesäpaikkojen läheisyydessä.

Ruskoturkiskuoriainen (Attagenus smirnovi)

Ruskoturkiskuoriainen (Attagenus smirnovi) on pieni sisätiloissa esiintyvä kuorianen. Aikuinen yksilö on n. 3–4 mm pitkä, väriltään tumman ruskea ja sen etuosa ja pää ovat mustia. Toukkavaiheen yksilö on n. 8 mm pitkä, väriltään kellanruskea raidallinen ja takapäässä on pitkä karvatupsu. Toukat käyttävät ravinnokseen eläinperäistä ainesta, villaa, höyhentä ja turkiksia. Toukat aiheuttavat vauriota syömällä reikiä luonnonkuituisiin tekstiileihin. Karvaisten toukkien on huomattu aiheuttavan joillekin ihmisille iho oireita. Aikuisia kuoriaisia ja toukkia saattaa tavata asunnossa etenkin villavaatteiden säilytyspaikoissa ja vaatekaapeissa, sekä näiden läheisyydessä.

Vyöturkiskuoriainen (Attagenus woodroffei)

Vyöturkiskuoriainen (Attagenus woodroffei) on sisätiloissa esiintyvä hyönteinen. Aikuinen yksilö n. 4-6mm pitkä, väriltään tumman ruskea ja sen selässä on sahalaitainen vaaleampi kuvio. Toukkavaiheen yksilö on n. 10mm pitkä, tummanruskea, raidallinen ja sen takapäässä on pienet sukaset (tupsu). Toukat käyttävät ravinnokseen eläinperäistä ainesta, villaa, höyhentä ja turkiksia. Toukat aiheuttavat vauriota syömällä reikiä luonnonkuituisiin tekstiileihin. Aikuisia kuoriaisia ja toukkia saattaa tavata asunnossa etenkin villavaatteiden säilytyspaikoissa ja vaatekaapeissa, sekä näiden läheisyydessä.

Pilkkuturkiskuoriainen (Attagenus pellio)

Pilkkuturkiskuoriainen (Attagenus pellio) on sisätiloissa esiintyvä hyönteinen. Aikuinen yksilö on n. 5mm pitkä, väriltään mustan tummanruskea ja sen peitinsiivissä on kaksi vaaleaa pistettä. Toukkavaiheen yksilö on n. 10mm pitkä, ruskea ja raidallinen. Sen takapäässä on selkeä tupsu. Toukat käyttävät ravinnokseen eläinperäistä ainesta, villaa, höyhentä ja turkiksia. Toukat aiheuttavat vauriota syömällä reikiä luonnonkuituisiin tekstiileihin. Aikuisia kuoriaisia ja toukkia saattaa tavata asunnossa etenkin villavaatteiden säilytyspaikoissa ja vaatekaapeissa, sekä näiden läheisyydessä.

Elintarviketuholaiset

Riisihärö (Oryzaephilus syrinamensis)

Riisihärö (Oryzaephilus syrinamensis) on elintarviketuholaisiin kuuluva lentokyvytön kuorianen. Aikuinen yksilö on n. 3 mm pitkä, väriltään tumman ruskea ja etuselkä on reunustettu piikkimäisillä ulokkeilla. Toukkavaiheen yksilö on n. 3 mm pitkä, väriltään vaalea. Riisihärö leviää mm. viljatuotteiden mukana ja käyttää niitä pääosin ravinnokseen. Häröt ovat merkittäviä tuholaisia myllyissä ja elintarviketuotannossa ja ne kulkeutuvat helposti kaupan kautta kotiin. Suuri määrä riisihäröjä pilaa ruoka-aineen koostumuksen ja aiheuttaa omalla kosteudella mm. homeiden kasvua. Pienen kokonsa ja litteän muodon ansiosta se pesiytyy helposti kaappien rakoihin.

Rohmukuoriainen (Tribolium destructor)

Rohmukuoriainen (Tribolium destructor) on elintarviketuholaisiin kuuluva kuoriainen. Aikuinen yksilö n. 5 mm pitkä, väriltään tumman ruskea. Kuoriaisen tunnistaa myös lysolimaisesta hajusta, jota erittyy kuoriaista koskettaessa. Toukkavaiheen yksilö on n.10 mm pitkä kellertävä ja lieriön muotoinen. Laji käyttää ravinnokseen pääosin viljatuotteita ja siemeniä, mutta sen on todettu saastuttavan myös kotieläinten kuivaruokia. Laji saattaa levitä myllyistä ja elintarviketuotannon kautta tuotteiden mukana kotiin. Kuoriainen saastuttaa elintarvikkeita pahanmakuisella ja -hajuisella eritteellä.

Hinkalokuoriainen (Tribolium confusum)

Hinkalokuoriainen (Tribolium confusum) on elintarviketuholaisiin kuuluva kuoriainen. Aikuinen yksilö on n. 3-4 mm pitkä, väriltään punaruskea. Toukkavaiheen yksilö on n. 7-8 mm pitkä, vaaleankeltainen ja lieriömäinen. Hinkalokuoriainen muistuttaa rohmukuoriaista, mutta on selkeästi pienempi. Hinkalokuoriainen vaatii lämpimät olosuhteet lisääntymiseen ja sen ei ole tavattu lisääntyvän asunnoissa. Elintarviketuotannossa laji pesiytyy lämpöä tuottavien koneiden läheisyyteen ja rakoihin. Kuoriaiset saastuttavat viljatuotteiden lisäksi myös kuivia hedelmiä, mausteita ja suklaata. Hinkalokuoriainen on nopean lisääntymisen takia merkittävä tuholainen elintarviketuotannossa.

Keittiökoisa (Plodia Interpunctella)

Keittiökoisa (Plodia Interpunctella) on elintarviketuholaisiin kuuluva perhonen.

Jauhokoisa (Ephestia kuehniella)

Jauhokoisa (Ephestia kuehniella) on elintarviketuholaisiin kuuluva perhonen

Asuntovieraat

Sokeritoukka (Lapisma saccharina)

Sokeritoukka (Lapisma saccharina) on sisätiloissa tavattava asuntovieras. Aikuinen sokeritoukka on n. 10 – 15mm pitkä. Toukkavaihe on ulkonäöltään samanlainen kuin aikuinen mutta pienempi. Sokeritoukan pinta on suomuinen ja hopean hohtoinen. Takapäässä sillä on kolme sukasta, joista yksi osoittaa suoraan taaksepäin ja kaksi muuta viistosti sivuille.

Sokeritoukkaa tavataan yleensä kosteissa ja lämpimissä paikoissa, kuten kylpyhuoneessa ja keittiössä. Sokeritoukka kulkee helposti läpivientejä pitkin asunnosta toiseen.

Paperitoukka (Ctenolepisma longicaudata)

Paperitoukka (Ctenolepisma longicaudata) on sisätiloissa tavattava toukka. Aikuinen yksilö on n. 10 – 15 mm pitkä, ilman sukasia ja tuntosarvia. Kookkaimmat yksilöt saattavat joskus kasvaa isommiksi. Paperitoukka muistuttaa ulkoisesti hyvin paljon sokeritoukkaa, mutta se on karvaisempi, perän jaokkeet ovat pidempiä ja sillä on kolme lähes yhtä pitkää 90 asteen kulmassa olevaa peräsukasta. Toukkavaiheen yksilö on samanlainen kuin aikuinen, mutta kooltaan pienempi. Paperitoukka viihtyy ja pystyy lisääntymään tavallisessa huonekosteudessa, jonka takia sitä tavataan asuntojen kuivissa tiloissa helpommin kuin sokeritoukkaa. Paperitoukka on Suomessa todennäköisesti yleisempi kuin sokeritoukka tänä päivänä.

Syysolkikärpänen (Thaumatomyia notata)

Syysolkikärpänen (Thaumatomyia notata)

Aikuinen yksilö on n. 3 mm pitkä, keskiruumis ja silmät ovat kirkkaan keltaiset. Ruumiin takaosa on ruskea ja siinä on keltainen raidoitus. Laji on aikuistalvehtija ja se talvehtii etenkin korkeissa rakennuksissa. Laji on ihmiselle vaaraton, mutta suuret parvet aiheuttavat ikävää haittaa ulostemäärällä.

Syöpäläiset

Lutikka (Cimex Lectularius)

Lutikka Cimex Lectularius on yksi Luteisiin kuuluvista hyönteisistä. Aikuinen yksilö

on n. 5 – 6 mm pitkä, aterioinut yksilö vielä hieman pidempi, väriltään tumman ruskea. Nuoret yksilöt (nymfit) ovat n. 1,5 – 4mm pituisia ja vaaleampia väriltään. Lutikat käyttävät ravinnoksi ihmisen verta ja tarvitsevat veriaterian noin viikon välein.

Lutikan tunnistaa yleensä iholle ilmenneistä punaisista paukamista, imujäljistä, joita on tyypillisesti useampi peräkkäin. Lakanoissa ja sängyn rungossa voi havaita mustia pisteitä piilopaikkojen läheisyydestä. Lutikat ovat yleensä piilossa hyvin lähellä nukkumapaikkaa, eli sänkyjen rakenteissa. Suurin osa Lutikoista havaitaan sängystä tai sen välittömässä läheisyydessä.

01. Havainto

Havaitsitko hyönteisen, jota epäilet tuholaiseksi?
Ota kuva tunnistusta varten tai pyydystä hyönteinen talteen.
Ota yhteyttä.

02. Tunnistus

Tunnistamme hyönteisen ja jos kyseessä on tuholainen, suunnittelemme torjunnan.

Teemme torjunnan ennakkotiedottamisen ja ohjeistamme varautumaan torjuntaan.

Näin tunnistus etenee

03. Torjunta

Torjunta suoritetaan kohteen ja tuholaisen mukaan räätälöidyllä torjunnalla.

Joillekin tuholaisille torjuntakäyntejä on useampi kuin yksi, yleensä 1 - 3.

04. Raportointi

Kaikki tekeminen raportoidaan ja torjunnasta saa aina digitaalisen raportin.

Raportissa on kuvattu ongelma, tehdyt toimenpiteet, torjunnan jatko ja suositukset.

Kenen vastuulla tuholaistorjunta on?

Tuholaistorjunta on ensisijaisesti kiinteistön omistajan vastuulla. Omassa omistuksessa olevassa kiinteistössä vastuujako onkin hyvin selvä, mutta hieman mutkikkaampaa, jos kiinteistössä on vuokralaisia, osakkaita tai kyseessä on taloyhtiö.

Tässä kohtaa tuholaisen tunnistaminen on avain asemassa. Tunnistetun tuhoeläimen elintavoilla tai havaintokohteilla, voidaan määritellä ongelman laajuus ja mahdollinen alkupiste. Jos kyseessä on rakennuksen rakenteista tai ulkopuolella oleva tuholaisongelma, on torjunta kiinteistön /taloyhtiön vastuulla. Jos taas kyseessä on ihmisten mukana kulkeutuva tai ongelmaa on havaittu vain osakkaan hallinnoimassa tilassa, on torjunta tällöin osakkaan vastuulla.

Jos olet vuokralainen tai osakas, kannattaa mahdollisissa tuholaisongelmissa olla ensin yhteydessä vuokranantajaan tai taloyhtiön isännöitsijään.

Autamme mielellämme tuholaisen tunnistukseen ja torjuntaan liittyvissä kysymyksissä!

Havaitsitko hyönteisen, jota epäilet tuholaiseksi?

Ota kuva tunnistusta varten tai pyydystä hyönteinen talteen.